Draamakuningattaren matkassa

Hengissä ollaan vielä vaikka tiistaina tätä kirjoittaessa tuntui et ahdistaa niin paljon ettei voi edes kirjoittaen kertoa miten paljon harmittaa. Keskiviikkona menin töihin ja aiheutin jonkun verran ihmetystä mutta myös kunnioitusta kertomalla mikä mulla oli tai siis on. Ihme kyllä kaikki ottivat asian tyynesti vastaan tai sitten vain näyttelivät mulle :) Ihan sama sinänsä. Yksi työkaveri jopa halasi mua ja sanoi että toi on todella rohkeata ja upeaa että puhut tosta ääneen. että uskallat puhua asiasta ääneen josta yleensä ei puhuta. Sä nainen rikot yhteiskunnan tabuja. Vitsi olipa kiva kuulla että olemalla rohkeasti esillä masennukseni kanssa olenkin oikeasti hyvällä tiellä muidenkin mielestä. Mä koen että se on kaikille ihmisille helpompaa olla mun kanssa tekemisissä jos he tietävät asian kuin että ihmettelevät miksen jaksa jostain innostua tai olen tosi ärtynyt...

Mies oli hakenut likan aiemmin päiväkodista ja he kävivät yhdessä Mäkissä syömässä Muumi Happy Mealin sekä ostamassa pimulle vihdoinkin sen uuden pyörän. Nyt on hieno uutuuttaan kiiltelevä fillari jossa on etukori johon voi laittaa vaikka vauvanuken kyytiin. Pitihän sillä fillarilla sitten samana iltana lähteä jumalattoman tuulen saattelemana kokeilemaan ulos. Hyvin sujui ajaminen.

Torstaina oltiin iltasella päiväkotikaverin ja hänen äidin kanssa ulkona, tytöt pyöräilivät uusilla pyörillään ja me yritimme juosta perässä. Oltiin tunnin verran ulkona mutta sitten oli pakko lähteä takaisin sisälle.

Perjantaina oli tosi kiire päivä töissä sillä oli tulliilmoitukset hieman myöhässä joten hakkasin niitä sitten koko päivän mutta sain ne tehtyä ihan kivasti. Töiden jälkeen kävin kaupassa ja tulin kotiin. Syötiin yhdessä ja sitten mies lähti taas töihin. Yksi vanha kaveri tuli meitä illaksi tapaamaan ja viihtyikin meidän seurana sitten koko illan.

Lauantai aamuna oli luksusta kun sai nukkua kasiin saakka. Olen ollut monena yönä hereillä pitkänkin ajan joten sama homma taas et valvoin viidestä johonkin varmaan vartin vaille kuuteen ja sitten heräsin seiskalta kun mies tuli kylmissään peiton alle. Likka katsoi lasten ohjelmia kymmeneen saakka. Aamupalan, suihkun jälkeen olikin sitten aika lähteä bussille ja kohti Hakaniemeä. Käytiin Lindexistä ostamassa likalle yksi kesätoppi lisää, hattua etsimme mutta mitään kivaa ei löydetty. Käytiin myös Sokoksella mutta siellä remontin keskellä oli kaaosmaiset oltavat joten jäi jälleen tytön hatunosto toiseen kertaan. kauppaan mentäessä likka yllätti ja halusi ostoskärryihin istumaan mutta se sopikin minulle oikein hyvin sillä näin hän pysyi hyvin paikallaan koko kaupassa olon ajan. Ruokaa ja juotavaa tulikin sitten ostettua kolme kassillista eli kävi kyllä mielessä että otanko taksin täältä kotiin mutta päätin sittenkin hypätä bussiin niiden kassien kanssa. Kotona lounasta jonka jälkeen likka sai katsoa Nasun suuri elokuva ja minä menin miehen viereen lepäämään. Kolmen jälkeen nousin keittämään kahvia miehelle. Pyöräiltiin Intian puistoon, lähdin aiemmin kotiin laittamaan ruokaa. Mies ja likka tulivat perässä ja tytöllä taas kakat housussa. Oli muuten kiva siivo kun hän oli istunut pyörän kyydissä koko takaisin tulomatkan.. Mielenkiintoista on se, että kakka tulee nyt housuun kun yli kaksi vuotta ollaan oltu kuitenkin ilman vaippaa ja että kakka tulee aina muualla mutta ei kotipihassa housuun. Toivottavasti tämä vaihe menee ohi ennen reissua tai mä hajoan siellä miljoonakaupungissa jos likalla on joka päivä kakat housussa..

PS. Barcelonan lentoon aikaa 7 viikkoa, JEES.