Draamakuningattaren matkassa

Olimme kutsuneet  molemmat mummit kanssamme Mäkelänrinteeseen kanssamme uimaan sunnuntaiksi. Tyttö halusi tietysti näyttää miten taitavasti hän osaa jo sukeltaa. Mummit olivat ihmeissään tästä taidosta. Toinen mummi kävi uimassa kilometrin sillä aikaa kun me olimme toisen mummin kanssa ihmettelemässä lasten altaassa likan sukeltelua. Uimisen jälkeen oli tiedossa lounasta ja kahvit kahvilassa. Kahvilassa huomasimme, että likan kaulahuivia ei näy missään. Tiesin silloin jo ettei sitä tule ikinä löytymään, mutta menin naisten pukkarista etsimään, jonotin vartin kassalle vain kuullakseni ettei lasten tavaroita yleensä kukaan täältä vie!? Tokaisinpa sitten, että kaulahuivissa ei ollut nimeä, oli siisti ja oli Benettonin joten olen melkoisen varma ettei sitä kukaan palauta ja että viikko sitten meiltä vietiin uimalasit altaan reunalta eli kyllä niitä epärehellisiäkin ihmisiä on olemassa. Viime kesäisen ryöstön jälkeen olen opettanut tytölle että tavaroistaan pitää huolehtia ja että varkaita on Espanjan lisäksi myös muissa maissa ja että niitä on enenevässä määrin myös Helsingissä. Nyt joku sanoo, että pelottelen turhaan; mutta tämä maailma on niin hullu nykyään että pakko näille pienillekin kullanmuruille on kertoa mitä täällä tapahtuu varsinkin jos kyseisiä tapahtumia on osunut kohdalle niin en minä ainakaan niitä täysin omaan piikkiini ota. Se, että unohdat jonkun tavarasi hetkeksi johonkin tai jätät tarkoituksella tarkoittaa heti näille **päille, että viedä saa ja mielellään vielä kaikki liikenevä. Mikään ei niitä pysäytä ja niille tuntuu kelpaavan ihan kaikki. tekisi mieli alkaa järjestämään ko. tyypeille jäyniä ihan huvikseen jotta näkisin niiden ilmeet kun laukku olisikin tyhjä tms. siitähän saisivat :)
Harmitus huivin katoamisesta, unohtamisesta kaappiin ja ennen kaikkea siitä että sen oli joku piip vienyt oli hyvinkin suuri. Mua harmitti niin suuresti sillä tämä oli ensimmäinen kunnon hienosteluhuivi johon ostin hatun samasta sarjasta syksyllä ja maksoin niistä 50 euroa yhteensä. Mistään halvoista, rumista ja yhdentekevistä räteistä ei siis ollut kyse vaan tarkkaan valituista vaatteista joita olin käynyt monta kertaa ihailemassa ja miettimässä ostanko vai enkö osta. Joista olin maksanut hieman myöskin brändin takia mutta enimmäkseen kauniin ulkonäön vuoksi. Tyttöä harmitti kovin ja M-mummia sillä hän syytti itseään että unohti tytön huivin jonnekin. sanoin, että olisi voinut keneltä vaan unohtua sillä näin äidistäni miten paljon häntä harmitti asia sillä kaikki varmaan näkivät että mua jurppi asia kovastikin. toivottavasti saisin aleista uuden.
 R-Mummi vei M-mummin asemalle ja  meidät kotiin. Tavattiin mies parkkipaikalla pusujen merkeissä. Oltiin loppuilta kotosalla likan kanssa.